|
|
 |
  |
 |
|
|
|
|
|
 |
International Academy of Pathology (IAP), Finland
Slide seminar May 2003 - Gynecologic cancer
Paula Martikainen,
Centre for laboratory medicine, Tampere University Hospital
|
|
|
|
|
|
Return to seminar page |
|
|
Case 3
52-vuotiaan naisen pipellenäyte, otettu pitkittyneen vuodon takia
|
|
|
| |
PAD: INFILTRATIO LYMPHOCYTICA, ”LYMPHOMA-LIKE” LEESIO |
| |
Histologiset löydökset:
Kyseessä on hajoavaa endometriumia, jossa nähdään poikkeuksellisen runsaasti lymfosyyttejä, ne ovat suurelta osin pieniä ja kypsännäköisiä. Immunohistokemiallisesti infiltraatti kostuu sekä B- että T- lymfosyyteistä. Joukossa esiintyy ani harva blastimainen muoto. Plasmasoluja löytyy harvakseltaan pieninä ryhminä.
Pohdinta:
Tulkinta on pienistä näytteistä ja varsinkin ilman tarkempia esitietoja vaikeata. Potilaalla ei ollut todettu aiemmin lymfoomaa. Verenkuva, joka pyydettiin tarkistamaan oli normaali, eikä ainakaan lymfosytoosia ollut todettavissa.
Vuoto oli jatkunut ja Nova T- kierukka (joka mainittiin ensimmäisen kerran) poistettiin 01.12. Noin 2 viikkoa myöhemmin tehtiin vielä hysteroskopia ja suoritettiin endometriumin abrasio. Histologisesti todettiin heikosti proliferoivaa endometriumia, josta löydettiin ainoastaan muutamia pieniä residuaalisia lymfosyyttirykelmiä.
Kyseessä on epätavallinen ja tässä tapauksessa varsin massiivinen lymfosyyttiproliferaatio endometriumin alueella. Näitä on kutsuttu pseudolymfooman tai lymfooman kaltaisiksi leesioiksi, vaikka kyseessä lienee hyvänlaatuinen ja reaktiivinen muutos, edustaen mitä ilmeisemmin kroonista ja epätyypillista endometriittia. Syntymekanismista ei paljon tiedetä: infektioon liittyvä lymfosyyttiproliferaatio ? tai ehkä mieluummin autoimmuunireaktio, jollekin altistavalle tekijälle. Tässä tapauksessa mieleen tulee kierukka, varsinkin kun reaktio sammui täysin pois sen poiston jälkeen ilman spesifistä aktiivihoitoa.
Differentiaalidiagnoosi:
Aina on pohdittava, voiko lymfaattinen reaktio olla maligniin lymfooman liittyvänä ja tässä tapauksessa on syytä sulkea pois kroonisen lymfaattisen leukemian mahdollisuus infiltraatin monotonisuuden takia. Useimmiten solukuva on kirjavampi, sisältää reaktiivisten lymfafollikeleiden lisäksi stimuloituneita lymfosyyttejä ja vaihtelevasti tulehdussoluja.
Tulkinta voi kuitenkin olla hyvin vaikeata pienistä biopsioista. Tietyissä tapauksissa asia on varmistettava erikoismenetelmien avulla, siis klonaalisuuden selvittäminen mikäli se onnistuu!
|
| |
|
|
| |
|
| |
|
Subject |
Posted |
Author |
Replies |
|
| |
|
|
|
|
|
 |
 |
 |
|
