|
|
 |
  |
 |
|
|
|
|
|
 |
International Academy of Pathology (IAP), Finland
Slide seminar May 2003 - Gynecologic cancer
Paula Martikainen,
Centre for laboratory medicine, Tampere University Hospital
|
|
|
|
|
|
Return to seminar page |
|
|
Case 5
54-vuotias nainen, jolla ollut puolen vuoden ajan lievää, päivittäistä kuumeilua. Mitään erikoista syytä tälle ei ole löytynyt. Tutkimusten yhteydessä kohdusta poistettu myoma ja vasemmalla ovarion seudussa kystinen muutos ja tämän vuoksi poistettu kohtu ja adneksit. Näyte kohdun seinämästä.
|
|
|
| |
Jättisoluarteriitti (Giant Cell Arteritis) |
| |
Histologinen löydös gynekologisesta preparaatista:
Endometrium on matalaa ja atrofista. Myometriumilla tavanomainen leiomyoma ja vasemmassa ovariossa fibroomaan sopiva löydös. Huomio kiinnittyy kuitenkin uteruksessa, adnekseissa ja ovariostroomassa arteriamuutoksiin. Sekä pienissä, keskisuurissa että melko kookkaissakin arterioissa nähdään melko diffuusisti tulehdusmuutoksia, solukko on pääosin lymfosyyttivaltaista, mutta histiösytääristä solukkoa ja monitumaisia jättisoluja löytyy helposti. Suonten yleisrakenteessa elastisten laminoiden deskruktiota, intiman paksuuntumista, fibrotisoitumista ja luumenin huomattavaa kaventumista, johon liittyy myös niukkaa trombinmuodostusta. Suositeltu temporaaliarteriabiopsiaa, jossa myöskin vaihteleva jättisoluarteriitin kuva, eli kyseessä oli systeemitauti, temporaali- eli jättisoluarteriitti.
Hoito: Hyvä vaste tavanomaiselle steroidihoidolle.
Erotusdiagnostiikka:
Tässä tapauksessa täyttyi riittävä määrä eli kolme viidestä temporaaliarteriittikriteeristä: tyypillinen histologia, lasko >50 ja >50 ikä, vaikka paikallisoireet (päänsärky, ohimoaristus) puuttuivatkin. Erotusdiagnostisesti hyvä erottaa systeeminen ja isoloitu arteriitti. Urogenitaalialueella on raportoitu esiintyvän isoloitua arteriittia, jossa voi olla jättisoluarteriittin histologinen kuva pienissä ja keskisuurissa suonissa, mutta ei vahvoja merkkejä systeemitaudista. Jättisoluarteriitissa huomattavaa päällekkäisyyttä polumyalgia rheumatican kanssa, kliinisesti selvissä PMR-tapauksissa 20-40% myös histologisesti selvä vaskuliitti. Muita arteriittejä: Buergerin tauti on nuorten tupakoivien miesten tauti, johon liittyy raajojen distaalisten suonten voimakkaat arteriitti/verisuonivauriot, jotka voivat johtaa amputaatioihin. Pidetty arterioskleroosin vaikeana muotona. Takayasun arteriitti: suurten suonten tauti, johtaa toisinaan vaikeisiin tulehduksellisiin aneurysmiin ja verenpaineen nousuun ym. Polyarteritis nodosa: systeeminen arteriitti, joka on määritelmällisesti pelkästään keskisuurten suonten tauti ja siksi pidettään nykyään melko harvinaisena. Pieniin suoniin keskittyvät arteriitit: SLE:hen, reumaan ja sklerodermaan liittyvät, joissa vaskuliitti on sivuoire, sekä Wegenerin granulomatoosi sekä Church-Straussin tauti, joissa vastaavasti tyypillinen lokaatio tai histologinen kuva (eosinofiilinen vaskuliitti CS:ssä).
Mika Tirkkonen
|
| |
References
Sternberg S, Antonioli D, Carter D, Mills S, Oberman H: Diagnostic Surgical Pathology. Third edition, Lippincot, Williams Wilkins, 1999
Ormsby AH, Haskell R: Giant cell arteritis of the uterus: case report and review. Pathology 1997; 29: 227-30.
|
|
| |
|
| |
|
Subject |
Posted |
Author |
Replies |
|
| |
|
|
|
|
|
 |
 |
 |
|
