|
|
 |
  |
 |
 |
 |
|
 |
IAP:n Suomen osaston tapausseminaari INFEKTIOPATOLOGIAA Oulussa 20.2. 2009
Patologian luentosali P117, Aapistie 5B
|
|
|
|
|
|
Return to seminar page |
|
|
2. Nainen 46v.
Synnytyksen jälkeen reilua vuotoa, joka ei kaavinnalla asetu. Kliinisesti accretaepäily ja kohtu amputoitu. Kohdun etuseinämä näyttää epätasaiselta. (Elisa Lappi-Blanco, OYS)
|
|
|
| |
Sytomegalovirusinfektio |
| |
46-v aiemmin terve monisynnyttäjä sai synnytyksen jälkeen kohdunpoistoon johtavan verenvuodon. Kohtu lähetettiin tutkittavaksi.
Makroskooppisesti kohtu oli verekäs. Histologisesti kohtuontelon pinnalla oli matalaa deciduaa, jossa oli matalan lieriöepiteelin verhoamia rauhasia. Rauhasepiteelin tumat olivat lievästi suurentuneet, mattalasimaiset ja inkluusiomaiset. Immunohistokemiallinen CMV-värjäys (EnVision) oli vahvasti tumapositiviinen, ja herpes-värjäykset olivat negatiiiviset. Diagnoosiksi asetettiin CMV-infektio. Äidin serologisissa tutkimuksissa ei todettu primaari-infektioon viittaavaa, mutta lapsella oli IgM-luokan vasta-aineita. Lapsen kehityksessä ei ole havaittu poikkeavaa.
Kirkkaat, inkluusioita muistuttavat tumat ovat todennäköisesti biotiinia sisältäviä intranukleaarisia inkluusioita (biotin-rich intranuclear inclusion, optically clear nuclei). Biotiini-inkluusioita esiintyy lähinnä neoplasioissa, joissa on morula-muodostusta ja toisaalta ei-neoplastisessa raskauden aikaisessa endometriumissa. Biotiini-inkluusioita alkaa muodostua raskausviikolla 16, ja niitä esiintyy vielä n. kuukausi synnytyksen jälkeen. Biotiini-inkluusiot voivat aiheuttaa väärän positiivisen tuloksen ABC-pohjaisissa immunohistokemiallisissa värjäyksissä (Gamachi et al, Mod Pathol 2003; 16:1124-1131). EnVision ei ole biotiinipohjainen.
Cytomegalovirus (CMV) on yleisin osoitettu raskaudenaikainen viruspatogeeni. Suomessa aikuisväestön seropositiivisuus on 60-70%. Jopa 28 %:lta raskaana olevista voidaan eristää virusta kohdunkaulan kanavasta, ja kyseessä on yleensä latentin viruksen uudelleen aktivoituminen. Primaari-infektiossa vertikaalisen tartunnan riski sikiöön on 30-50% ja uusintainfektiossa noin 1%. Vain pieni osa kohdussa infektioituneista vastasyntyneistä on oireisia, ja useimmiten tauti ilmenee vasta myöhemmin neurologisina oireina ja keskushermoston kehityshäiriöinä. Lapsi voi saada infektion myös synnytyksen yhteydessä, ja näin saatu neonataali-infektio ei yleensä ole normaalille lapselle vaarallinen. Tuoreessa primaari-infektiossa IgG- ja IgM-luokan vasta-ainetasojen nousu sekä spesifisen matala-avidisen IgG-vasta-aineen löytyminen varmistavat diagnoosin (kirjassa: Mikrobiologia ja infektiosairaudet, Kustannus Oy Duodecim, 2003).
|
| |
|
|
|
|
 |
 |
 |
 |
|